Millikoot

[tjh]

Tietäsköhän joku mistä löytyy millikoon vaijerikiristimiä.
En viitsisi koneen sisältä koko vaijeria kaivaa yhden 6 mm haarukkapään takia.

[Markus Hatakka]

Venetarvikkeista, esim. https://marinekauppa.com/fi/product/vanttiruuvi-m6-rst/3431

[Perttirin]

Biltema rst
Motonet haponkest.

[Martti Mattila]

Jos muistan oikein näin Bowers Flybabyn missä siipien tukivaijereiden kiristiminä oli näitä venevantteja. Saattoi olla vain päälipuolella en ole enää varma alapuolesta. Itse en olisi säästänyt siinä kohtaa tai ehkä vetokokeiden jälkeen.

[tjh]

Kiitos kaikille vinkeistä.
Ajatteluttaa vaan kun siinä 6 mm silmukkapäässä on vain 8-9 mm sitä kierrettä.
Mikä materiaali siinä keski kappaleessa sitten on se parhaiten kestävä, rst ja haponkestävä ovat mielikuvani mukaan pehmeitä aineita. Olenko väärässä, onko messinki kuitenkin kierteen kestävyyden suhteen parempi?
Kyseessä korkeusperäsimen vaijeri, etten riskejä asiassa ottaisi.

[Martti Mattila]

Perinteisesti Messinki on ollut se jännelukkojen keskikappaleen materiaali ja silmukat Terästä. Vanhaan aikaan kun tarvittiin iskunkestävää helppovaluista metallia käytettiin Messinkiä esim. tykkien putkenkiinnitys tai Revolverien ja vipulukkokiväärien rungot. Siksi Messingistä käytettiin nimitystä Gunmetal. Mainitsin töissä oppineille Messingistä käytettävän nimitystä Gunmetal, sain vilpitöntä halveksuntaa "Ei varmana ole mitään Messinkiä" sanoi nuori Insinööri. Onneksi netistä löytyi sanoilleni vahvistus. Hänen kokemuksensa perustui housujen ostoon jotka harmaat ja värin nimitys Gunmetal. Taas Martille yksi katkera ei koskaan mielestä unohtuva vääryys.

[kalle vaaraniemi]

Messinkiä taitaa olla aika monenlaista ominaisuuksiltaan. Ao lähde antaa vetomurtolujuudelle aika hurjan haarukan. En kyllä tuohon yläpäähän oikein usko mutta tuosta varmasti hyvä opetus on että tarkemmin seosta määrittelemättä ei oikein tiedä mikä lujuus on
https://www.matweb.com/search/datasheet_print.aspx?matguid=d3bd4617903543ada92f4c101c2a20e5

Ruostumattomista esim AISI 304 & 316 sen sijaan ovat tarkemmin koostumuksensa puolesta määriteltyjä ja näille löytyy ihan uskottavia arvoja. Moniin perinteisiin rakenneteräksiin verrattuna nämäkin ovat toki "pehmeitä"

Koneensuunnittelun opinnoista jäi mieleen että ensimmäiset neljä kierrettä (kun ovat kunnossa) kantavat liitoksen vedon käytännössä ja muistisääntö että kierteen halkaisijan verran pituutta yleensä tavallisilla teräksillä riittäisi ja pehmeillä muistaakseni 1.2x halkaisijan verran

Vielä jos yksinkertaista asiaa sekoittaa enemmän niin materiaalin valinta toki on paljon vaikeampi jos mietintään mukaan ottaa staattisen lujuuden lisäksi väsymisen ja/tai korroosion (sähköpari)

[tjh]

Mielenkiintoisia sivustoja.
Ei ihan yksinkertainen asia valita materiaali jännelukkoon.
Mielikuvani on kuitenkin että kierre joutuu vetorasituksen lisäksi jatkuvan värinän aiheuttaman kulutuksen kohteeksi.
Messinki kierreaineena on mielestäni sen suhteen vahvoilla.
Mielikuva perustuu RST/ messinki muttereiden erilaiseen ylikiristyksen ja useamman kerran
availun/kiristyksen kestoon
Itse runko-osa voidaan tehdä kyllä hieman lihavampi kestämään vetorasituksen, haarukkaosa kierteineen kun on terästä kuitenkin.
Sähköpari ilmeisesti muodostuu kyllä?

[Martti Mattila]

Jännelukko pitää tietysti lukita ruostumattomalla lukituslangalla, mikä estää käyttämästä niin vahvaa lukituslankaa että se hädän tullen kestäisi ohjainvoimat hetken aikaa. Ei tietysti toimi siipien tukivaijereissa mutta ohjainlaitteissa kyllä. Tarkastustoimintaa ei pidä myöskään unohtaa. Saksalainen kauppakumppanini tarjoaa 8mm. jännelukkoja missä kuulemma myös silmukat Messinkiä, kuinka lienee ovatko sittenkin Kadmium anodisoitua terästä mutta jätkä ei erota.

[tjh]

Tuo varmistuslangan merkitys mahdollisessa jännelukon kierreosan pettämisessä on ajatusta rauhoittava. varsinkin jos se on kunnolla tehty, yhtäjaksoisesti ja kierretty tarpeeksi paljon kierroksia varrelle ettei luista hetkessä auki. 2 x millin lanka hetken kyllä kestää.
Ehtii Isä meidän rukouksen, ehkä jopa
Aika outo ajatus tehdä silmukkapäätkin messingistä, ei tunnu oikein hyvältä valinnalta.
Mahdollinen taipuminen/oikaisu on messingille mielestäni sen lujuutta heikentävä asia.

[Martti Mattila]

Tilasin Ulriikalta kahdeksan kahdeksan millin jännelukkoa, vasenkätisen kierteen laatu arveluttava, alussa löysä pohjassa turhan tiukka. Kuten arvasin silmukat ovat Kadmium anodisoitua terästä, ei messinkiä kuten myyjä luuli. Kierteen nousu 1 mm. Ehkä koko kaupan anti on vain se että opin suomalaisen Jännelukko Spannschloss nimityksen olevan suora käännös saksasta.

[Martti Mattila]

Tuo kuvan Jännelukko pöydälläni sai kiinnostamaan mikä on minimi sisäänkierretty kierrosmäärä minkä jälkeiset kierrokset voidaan käyttää myöhemmin vaijerin kiristämiseen. Australialainen Sopwift Camelin tekijä sanoikin jonkun kierrosmäärän samoin kuin hänellä näytti olevan Baldakiinin sisäpuolisissa vaijereissa näitä halpis venevantteja. Ohimennen btw., Bilteman 6mm. vantin luvattu vetolujuus oli kymmenkertainen Motonetin vastaavaan ja tehty koneistamalla ei hitsattu. Niin alkoi kiinnostamaan virallinen ohje mikä on minimi kierrosmäärä sisään kierrettynä. Hakusanaksi Turnbuckle safety instruction, tuli lukituslanngan nivomisohjeita parikin näkyviin ja kummassakin sanottiin että varmista että maksimissaan kolme kierrosta on ulkona keskikappaleesta (barrel) ennen lukituslangan asennusta. Eli toiveet että Jäänelukkoon jäisi kiristysvaraa vaijerin venymiselle saisi unohtaa. Etsin myös kierteiden vetolujuuksia, tarjottiin taulukkoa asiasta mikä on efektiivinen kantokyky kierroksella, materiaalin lujuudet pitää tietysti tietää. Onko Experimental kansiossa joku kierrosmäärä mainittu, kävin myös HTHn. sivuilla mutta äkkiä en löytänyt.
Tämä tieto on varmasti monelle helppo nakki, itse en ole nyrkkisääntöä kuullut. Tämä on ongelma näissä Eurooppalaisissa Jännelukoissa missä kierre jatkuu silmukkaan asti. Jos sorvaa osan kierteettömäksi jolloin kierteet ovat kokonaisuudessaan keskikappaleen sisällä ongelma poistuu mutta peruskysymys ei poistu.