Lentoharrastuksen lopettaminen liian kalliina ?

[Karoliina]

ja Karoliina:
- Kiitoteillä toimii loistavasti mm. DC-3, C-206 (pitkät ja lyhyet baanat) ja koko joukko muita kunnon lentokoneita. Jollekin Citation-luokan nuolelle Helsinki-Vantaa on oikea vaihtoehto. Ja mitä prätkiin tulee, ne eivät ole vallanneet mitään. Kenttä on vuokrattu niiden käyttöön jotta kentän kustannuksiin saataisiin rahaa muualtakin kuin käyttäjien lompakosta. Ja kun taas kerran pikkusen raotetaan sitä savupirtin räppänää, niin miksei käytettäisi yhtä päivää kaudesta siihen, että otetaan eväät mukaan ja mennään Räyskälään katsomaan vaikka veteraanimoottoripyörien kilpailuja ? Vauhtia, meteliä ja joskus vaarallisia tilanteita, siis vähän niin kuin ilmailussa... Mitä Starin jarrupaloihin tulee, niin ihmettelen hieman koko laskeutumismenettelyäsi. Jos tuuppaan C-206:n lyhyelle radalla yleensä niin, ettei jarruun tarvitse juuri koskea, niin miten ihmeessä saat tuollaisen kevyen leijan liikkumaan sellaisella inertialla, että jarrut ovat kovilla ???

Menee jo vähän off-topicin puolelle tämä räyskälähomma, mutta kun tämä on tämmöistä ainaista vatvomista että verrataan stol-koneiden laskukykyä
matkakoneiden laskukykyyn, niin kommentoin vielä kerran, mutta en kyllä jaksa vääntää aiheesta enempää.

Viittasin siihen meidän ikuisuusrakennusprojektiin etupäässä mikä nyt ei pitkään aikaan tule olemaan käytännön tasolla ongelma, lähinnä teoriassa:
- ei taivu lyhyelle paanalle mitenkään
- täydellä lastilla mahtuu juuri pisimmälle Räyskälän paanalle jos purjekoneita ei ole kynnyksellä poikittain (jos koneessa on kiintopotkuri)
ja pääsee ehkä puolesta välistä pois kiitotieltä jos on vakiokierrospotkuri jolla voi jarruttaa.

Kokeile itse laskea jarruohjattava kone 90 kt nopeudella 470 metrin paanalle joka on 10 metriä leveä ja josta menee nokkapyörä helposti alta jos menee kiitotien viereiselle nurtsille.
En ole kokeillut oikealla Cozylla laskeutua, ja olen ollut kyydissä toistaiseksi vain yhden kerran, mutta mitä Scaled Composites-insinööri Marc Zeitlin kertoo omasta koneestaan on että 3000 jalkaa pitkä kiitotie tekee tiukkaa jos lastia on täysi lasti, eli noin 1 kilometri pitkä kiitotie on sellainen joka tekee tiukkaa, mitä tekeekään sitten 470 metriä pitkä??
Anyway, 470 metriä on aika paljon vähemmän kuin minimi 3000 jalkaa eli n. 1000 metriä. Marc Zeitlinillä on kiintolapapotkuri (tai oli ennen kuin se lensi aavikolle ja hukkui kun potkuri raukkamaisesti päätti ettei jaksa enään työntää ja päätti jättää koneen),
joten vakiokierrospotkurilla pysähtynee vikkelämmin, mutta silti 470 metriä tuskin riittää siltikään, fysiikan lakeja kun on mahdoton huijata -
maakosketus luokkaa 80 knotsia ja n. 1000 kg massa yhteensä aiheuttaa yhteensä liikkeen jatkuvuutta joka vaatii melkoista jarrutusta. Toki laskumatka on lyhyempi puolella lastilla, mutta pakkohan on miettiä myös maksimilastintilannetta. Kentälle kun voi joutua palaamaan täysillä tankeilla eikä aina voi laskea sen varaan että kun tankit ovat täydet, tapahtuu vain lentoonlähtö ja lasku vasta parin kolmen tunnin päästä aikaisintaan.

Starilla osuminen pikkupaanalle on lähinnä ei nyt niin mieluisaa siksi että
- Lyhyen kiitotien päissä on reunaesteet, joten lähestyminen tapahtuu korkealta ja koska koneessa on korkea liitoluku 1:15 eikä tärvimiä tms. hidastimia paitsi laipat
jotka eivät ole hirmu niin tehokkaat kuin muutamissa muissa konetyypeissä.
Ei se ole vaikeaa, mutta kenttä ainoastaan pakottaa käyttämään lyhyen kentän laskutekniikkaa. Vaikka pystyn autonkin taskupysäköimään, mieluummin pysäköin sen
viereiseen parkkiruutuun missä taskupysäköinniltä voi välttyä, miksi nähdä liikaa vaivaa jos voi päästä vähemmällä ja pienemmällä riskillä kolhujen kannalta, varsinkin
kun me ei otettu autoon automaattiohjauksella toimivaa taskupysäköintioptiota kun sen hinnalla saa melkein puoli Rotaxia.

[kate]

Kyllä tiedän toki, ettei laskujen ja nousujen määrä anna selkeää kuvaa tuosta toisesta puolesta, jonka kuvaat. Kunhan kerroin sen statistiikan, mikä on tiedossani. Muuta ei ole saatavilla, joten siihen en sano mitään. Kyllä tuo ainakin kertoo sen, että kentän käyttöaste ei ole pienenemässä, ainakaan tänä vuonna....se ei tietenkään ole mitenkään sidoksissa kausikorteista saataviin tuottoihin (välttämättä), sitä kun nyt vaan ei tiedä.

Ainakin meidän osalta käyttöasteen pieneneminen taitaa näkyä vasta 2007 kuten ilmeisesti
monelta muultakin jotka nyt ostavat lyhyemmän ajan kortin vuoden 2005 hintaisen
vupsikortin sijaan.

Malmi tuottaa tappiota 750 000 euroa vuodessa...siinä on ne kulut, jotka pitäisi (nykyisten päälle) saada katettua. Samalla tuo on ainoa asia, mitä tästä oikeasti tiedän. Jos rahaa ei tule tuen muodossa, niin mistä muualtakaan sen repisi? Suomessa kun noita EU:n määräyksiä näytetään noudattavan kirjaimellisesti ja itseämme kurittaen...muualla ei tunnu olevan ihan niin "tarkkaa".

On jo ensimmäinen strateginen poliittinen virhe edes puhua avustuksista vaan pitäisi puhua
oikeudesta saada palveluja vastineeksi verorahoille.

Suomessa on vaikka kuinka monta säätiöiden ylläpitämää kentää eikä mikään joudu tuollaisiä älyttömiä
summia perimään. Jos ei homma Finavialta luonnistu vaan käytännössä yritetään
tappaa koko kenttä niin sitten kaiketi pitäisi alkaa poliittinen painostus kenttän säilyttämiseksi
aktiivisena lentokenttänä siirtämällä se vaikka "EFHF-säätiölle" 

Sen sijaan kausikorteista taistelu on taas esimerkki siitä, mitä kulisseissa tapahtuu samalla kun ilmailijat kokevat, että heidän asioista ei huolehdita. Tiesitkö, että koko kausikortti konseptia ollaan haluttu ajaa alas jo pitkään? Siis että ei olisi olemassakaan mitään kausikortteja (mihinkään hintaan) ja että jokainen maksaisi jokaisesta laskeutumisesta ja pysäköinnistä erikseen? SITÄ vastaan on taisteltu SIL:ssäkin....ja toki tuohon hintapolitiikkaankin on puututtu. Se, ettei työ ole tuottanut tulosta, ei tarkoita sitä, ettei mitään olisi tehty.

Eli siis käytännössä Finavia haluaa yleisilmailun pois kenttiltään ? Tekisikö enää edes Patriakaan läpäreitä Malmille
jos joutuisi maksamaan niistä 11 Euroa/kpl ? Tuo taitaisi tappaa koko lentokoulutuksen inavian kenttiltä.

Alkaa vaikuttaa siltä että nyt on aika toimia. Eduskuntavaalit on ensi kesänä
ja Finavia näyttää ajavan ihan selvää yleisilmailun tappolinjaa. Eli
poliittista painostusta siihen suuntaan että hallituksen taholta
MÄÄRÄTTÄISIIN Finavian tehtäväksi huolehtia yleisilmailun ja lentokoulutuksen
toimintaedellytyksistä Suomessa. Sitten on Hallituksen budjettiasia että paljonko
se myöntää budjettirahoja tähän ja siitä riippumatta velvoite olisi Finavialla.

Kate

[auranen]

Alkaa vaikuttaa siltä että nyt on aika toimia. Eduskuntavaalit on ensi kesänä
ja Finavia näyttää ajavan ihan selvää yleisilmailun tappolinjaa. Eli
poliittista painostusta siihen suuntaan että hallituksen taholta
MÄÄRÄTTÄISIIN Finavian tehtäväksi huolehtia yleisilmailun ja lentokoulutuksen
toimintaedellytyksistä Suomessa. Sitten on Hallituksen budjettiasia että paljonko
se myöntää budjettirahoja tähän ja siitä riippumatta velvoite olisi Finavialla.

Nyt en aio tämän jälkeen enää jankata samasta, mutta menköön kerran vielä:
Siis, sinäkö olet sitä mieltä, että tähän mennessä ei kukaan ole toiminut asian eduksi?

En allekirjoita mitenkään tuota väittämääsi, että Finavia ajaisi yleisilmailun tappolinjaa. Se ei pidä paikkansa....on sitten taas ihan eri asia, jos tietyistä asioista päättää henkilöt, jotka eivät ehkä miellä tilannetta oikein tai tunne asiaa niin hyvin, että voisivat toimia paremmin sen hyväksi. Salaliittoteorioita on jokatapauksessa turha viljellä.

Ja vielä tuohon aloitukseeni, jos kerran olet sitä mieltä että nyt on aika toimia ja aiemmin ei olla toimittu, niin ole hyvä ja toimi. Näiltäosin päätän paasaamiseni tähän.

t. tero

[Karoliina]

Taas: ei tämäkään ole mikään on-off-tilanne. Kuten sanottua, 1-2 hengen kimpassa kulut ovat liian suuret. Ei se tarkoita, että seuraava mahdollisuus on sitten 100 hengen kimppa! Miten olisi esim. 8-12 henkilöä. Kiinteät kulut heti melkein kymmenesosaan täysin omaan koneeseen verrattuna!
...
Sanot myös, että hyviä kimppoja ei ole. Miten niin ei ole? Pistä sellainen kasaan! Kirjoituksestasi päätellen et varmaankaan ole yksin asian kanssa, joten pistä töpinäksi ja järjestä tällainen kimppa...vaikka sitten sen nykyisen koneesi ympärille myymällä se pienempiin osuuksiin. Vai pitääkö kaikki tuoda valmiina, eli kimppa ei ole mahdollista jossei sitä joku tule valmiina tyrkyttämään?

Anteeksi vielä tämä off-topic, mutta:
Olet aivan oikeassa, mutta käytännön toteutuksesta puuttuu toistaiseksi kilometri lankaa.
Taloudellisesti kimppa on vaikea järjestää niin että ensin ostaa koneen kaksin Katen kanssa ja sitten jakaa isommaksi kimpaksi koska alkupääoman
kasaan saaminen pelkästään meidän taloudella ei ole realistista mllään realistisella aikajänteellä.
Ultran hintatasollahan tuo vielä on mahdollista, mutta Diamondin hintatasolla, on selvää että asian on oltava jo alusta alkaen tiedossa ja varmistettu
sille tasolle että jokainen kommittoituu maksamaan osuutensa eikä poistu takaviistoon sitten kun tulee maksun aika. Kyllä me ollaan tosi innokkaita
pistämään Diamond DA-40 TDI -kimppa pystyyn, ja varmasti tehdäänkin se jos aitoa kiinnostusta löytyy muiltakin kuin "renkaan potkijoilta", eli saadaan
varmat kommittoitumiset siihen useammalta kuin meiltä kahdelta että ostetaan kun sopiva kone eteen tulee. Eli tiedoksi jos jotakuta kiinnostaa Diamond DA-40
kimppa Malmilla, niin ilmoittautukoon siitä meille.

(Miksi DA-40TDI? Siksi että se on ainoa moderni nelipaikkainen kaupallisesti valmistettu yksimoottorilentokone tällä hetkellä jota saa taloudellisella dieselmoottorilla varustettuna. Esim. Cirrus SR-20/22 tms. olisi myös hyvin mielenkiintoinen konetyyppi, mutta valitettavasti Cirruksia ei ole dieselversioina saatavilla ja meillä valintakriteerinä on edullinen käyttökustannus matkalennolla jolloin tekemieni laskelmien mukaan Diamondin kanssa on hieman vaikea kilpailla oikein millään muulla lentokonetyypillä - suhde lennetty kilometri per polttoainekustannus on tässä konetyypissä toistaiseksi ylivoimainen ja sille eivät pärjää edes Rotax-ultrat).

[Karoliina]

En allekirjoita mitenkään tuota väittämääsi, että Finavia ajaisi yleisilmailun tappolinjaa. Se ei pidä paikkansa....on sitten taas ihan eri asia, jos tietyistä asioista päättää henkilöt, jotka eivät ehkä miellä tilannetta oikein tai tunne asiaa niin hyvin, että voisivat toimia paremmin sen hyväksi. Salaliittoteorioita on jokatapauksessa turha viljellä.

Ei siihen salaliittoteorioita tarvitakaan:
- asioista päättävät tahot ovat yleensä pihalla päätettävistä asioista ja tekevät asioista päätöksiä vaillinaisilla taustatiedoilla joilla on toisinaan
hankaliakin sivuvaikutuksia erilaisille pienryhmille. Esimerkkinä Kreikan taannoinen päätös kieltää tietokonepelaaminen sellaisten ihmisten toimesta jotka mielsivät
että online-uhkapeli on sama asia kuin tietokonepelaaminen ja toisin päin. Siinä sitten meni sivussa muutamia tavallisten tietokonepelien pelaajia ja nettikahvilan pitäjiä
vankilaan. Tuo laki korjattiin myöhemmin kun siitä tuli suurta haloota,
siitä en sitten tiedä ovatko nämä pelurit ja nettikahvilan pitäjät yhä vankilassa vai saivatko armahduksen tuomiolleen.
Valistustoimia kannattaa aina suorittaa vaikkakin pahoin pelkään että aina ne eivät saavuta kohdettaan ainakaan ajoissa.

[Jaska]

Syökää Kanaa. 
Syökää Kanaa, tai käyttäkää edes Kanasen bensaa.

Jos jotakuta kiinnostaa Räyskälän halvat hinnat, mars sinne.
Mitä hittoa tuota pitää koko kansalle toistottaa. 

Malmilla ei pystytä ikinä kilpailemaan korpikenttien hintatason kanssa.

Laatu maksaa 


Hyvää Joulua 

[Karoliina]

Suomessa on vaikka kuinka monta säätiöiden ylläpitämää kentää eikä mikään joudu tuollaisiä älyttömiä
summia perimään. Jos ei homma Finavialta luonnistu vaan käytännössä yritetään
tappaa koko kenttä niin sitten kaiketi pitäisi alkaa poliittinen painostus kenttän säilyttämiseksi
aktiivisena lentokenttänä siirtämällä se vaikka "EFHF-säätiölle" 

Onko Finavialla muuten monopoli valvottuun ilmatilaan? Kaiketi jos kyseessä olisi vapaa
markkinatalous eikä kekkoslovakian jäämistö, niin luulisi yksityisen tai säätiön omistamalla kentällä voivan toimia virallinen lennonjohtoelin joka on riippumaton Finaviasta, mutta luonnollisesti yhteistyössä
Finavian kanssa. USA:ssa tiedän ainakin olevan useita yksityisiä kenttiä, mutta onnistuuko se Suomen järjestelmällä? Voisiko yksityinen tai säätiö myös omistaa ilmatilaa muualtakin kuin kentän ympäriltä, eli voisiko esim. ykstyinen TMA olla mahdollinen niin että jos perittäisiin esim. liikennemaksuja, niitä ei saisi valtio vaan tämän ilmatilan "omistaja"? Yksityisteitähän pystyy olemaan, mutta voiko esimerkiksi kakku ilmatilaa olla yksityinen?

[Liisa]

Ideaalilentopaikalla on asfalttipäällyste kiitotiessä + pituutta >=1.5 km + leveyttä >=20 metriä + nurmi tasainen kiitotien ulkopuolella ulosajojen varalta (kuten Hyvinkäällä) + ei reunaesteitä + ei purjekoneita
poikittain kynnyksellä + hallit + tankkauspaikka + kahvila + plussaa: majoitusmahdollisuus + lähellä pääkaupunkiseutua.

Pelkät asfalttityöt alkaen 300 000 euroa. Kiitoratoja olisi kiva olla kaksi, jotta sivutuulikomponetti pysyy lapasessa => 600 000 euroa. Alle tietysti maapohja, jos vaikka joku suostuisi myymään sopivia suikaleita 2 kpl á 100 m * 1500 m, niin siitä rapsahtaa vähintää 300 000 lisää. Alle tietysti pohjatyöt tasoituksineen.

Jos joutuu ostamaan suikeleiden väliin jäävät maa-alueet ja hiukan lisää, ettei reunaesteet ole heti ongelma, niin tuosta rapsahtaaakin parisataa hehtaaria, eli kaksi miljoonaa.

Siihen vesi- viemäröinti, jätehuolto, sosiaalitilat, ravintolarakennukset, tankkaus, muutama halli, majoitusmahdollisuudet yms. pientä kivaa sekä tulopuolelta vähennettäisiin vielä mahdolliset purjelennon harrastajat, niin aika pian ollaan vähintään kymmenessä miljoonassa. Korpikentästä.

Ilma-alusrekisterin mukaan on vain joitakin satoja koneita jotka voisivat ko. kenttää käyttää. Jos sijoitetun pääoman tuotoksi ajatellaan nollatulosta ja kentän kunnossapito hoidetaan tehokkaasti, niin vuosikustannuksissa lienee mahdollista päästä reiluun miljoonaan - vuokraamatta aluetta kertaakaan moottoripyöräilyyn tms. Näin siis kesäkauden osalta. Talvi lumenpoistoineen yms. onkin oma asiansa.

Sadalla koneella miljoona tekee vain kymppitonnin per kone. Kyllä ne Malmilla riistää.

Eikä tuolla rahoituksella vielä tehdä sadalle koneelle halleja.

[Risto Niemi]

Laatu maksaa 

Kohdalleen sanottu laadusta Jaska, ja minä vielä lisäisin, että laadun, jota tavoitellaan tulee olla suunnitellun käyttötarkoituksen mukaista laatua. Silloin se on myös juuri sitä haluttua laatua, joka sitten maksaa mitä maksaa, toiminnan kustannustehokkuudesta riippuen enemmän tai vähemmän. Eivät sitä sivulliset varmaankaan tule maksamaan.

Terolle totean:
Kyllä se vaan niin on näissäkin asioissa, että erikseen ovat tekijät ja näkijät. Ruikuttajia riittää aina. Koirat haukkuu ja karavaani kulkee.

Tiedän, että olet Sinä ja eräät muutkin tehneet lujasti arvokasta ja hyvää työtä ilmailun asioiden edistämiseksi monillakin alueilla. Suuret kiitokseni siitä!
Ruikuttajat eivät yleensäkään mistään kiittele, mutten ole kuullut näiden mitään hyvää asioiden edistämiseksi tehneen. Onko kukaan koskaan kuullut ruikuttajien rakentamasta, hyvin toimimasta, yhteisöstä?

On varmaan turha yrittää käännyttää asenteellisia valittajia muuttamaan kantojaan. Itse sen jokainen kohdallaan päättää onko juomalasi puoliksi täysi vai puoliksi tyhjä. Minä ainakin jaksan ponnistella enemmän tuolla positiivisemman puolen asenteella, ja uskon, että moni muukin arvostaa enemmän positiivista eteenpäin pyrkimistä, eikä sitä tarvitse heille edes kovin moneen kertaan todistella.

Hyvää Joulua ja positiivista mieltä kaikille!  

[Jaska]

Tero & Pia  Auranen .

Panostanne tarvitaan jatkuvasti. Älkää lannistuko.

>Lainaus Riston kommentista;
Tiedän, että olet, Sinä ja eräät muutkin, tehneet lujasti arvokasta ja hyvää työtä ilmailun asioiden edistämiseksi monillakin alueilla. Suuret kiitokseni siitä!<

Me olemme yhtä, eikös

Kiitos

[Ari Simonen]

" Malmi tuottaa tappiota 750 000 euroa vuodessa"     Tuostahan on helposti laskettavissa kausikortin loppuhinta... jos malmilla majailisi 100 konetta tietäisi se kortin hinnaksi 7500 ekua...

Kiinnostaisi tietää mistä noin helkutinmoiset tappiot tulee?

[Sakke]

Kiinnostaisi tietää mistä noin helkutinmoiset tappiot tulee?

Oliskohan niin arkinen syy kuin että menot on isommat kuin tulot.

Enpä asiasta mitään tiedä, mutta äkkiä arvaisin, että kulurakenteen suurin erä on palkkakustannukset. Päällikkö, päällikön sihteeri, tornipäivystys, briefing, kunnossapito/palokunta. Paljonko on ihmisiä töissä? 20? Johan siitä tulee kustannuksia toista miljoonaa. Pitkälle.

[kate]

Pelkät asfalttityöt alkaen 300 000 euroa. Kiitoratoja olisi kiva olla kaksi, jotta sivutuulikomponetti pysyy lapasessa => 600 000 euroa. Alle tietysti maapohja, jos vaikka joku suostuisi myymään sopivia suikaleita 2 kpl á 100 m * 1500 m, niin siitä rapsahtaa vähintää 300 000 lisää. Alle tietysti pohjatyöt tasoituksineen.

Jos joutuu ostamaan suikeleiden väliin jäävät maa-alueet ja hiukan lisää, ettei reunaesteet ole heti ongelma, niin tuosta rapsahtaaakin parisataa hehtaaria, eli kaksi miljoonaa.

Siihen vesi- viemäröinti, jätehuolto, sosiaalitilat, ravintolarakennukset, tankkaus, muutama halli, majoitusmahdollisuudet yms. pientä kivaa sekä tulopuolelta vähennettäisiin vielä mahdolliset purjelennon harrastajat, niin aika pian ollaan vähintään kymmenessä miljoonassa. Korpikentästä.

Ilma-alusrekisterin mukaan on vain joitakin satoja koneita jotka voisivat ko. kenttää käyttää. Jos sijoitetun pääoman tuotoksi ajatellaan nollatulosta ja kentän kunnossapito hoidetaan tehokkaasti, niin vuosikustannuksissa lienee mahdollista päästä reiluun miljoonaan - vuokraamatta aluetta kertaakaan moottoripyöräilyyn tms. Näin siis kesäkauden osalta. Talvi lumenpoistoineen yms. onkin oma asiansa.

Sadalla koneella miljoona tekee vain kymppitonnin per kone. Kyllä ne Malmilla riistää.

Eikä tuolla rahoituksella vielä tehdä sadalle koneelle halleja.

Käytäppä taskulaskinta Malmin suhteen. Tappiota tulee 700000 vuodessa, sadalle koneelle jaettuna se tekee 7000 konetta kohti ja sillä
ei vielä saa hallipaikkaa. Hallipaikka sitten päälle niin olet kymppitonnissa.

Eipä taida vaan löytyä sataa konetta jolla on varaa maksaa kymppitonni.

Kyllä muuten Suomesta löytyy aika monta hyvää asfalttikenttää halleineen ja ei niistä
joudu kymppitonnia vuodessa maksamaan eli tässä todellisuus taitaa olla hieman muuta
kuin laskelmasi.

Kate

[kate]

" Malmi tuottaa tappiota 750 000 euroa vuodessa"     Tuostahan on helposti laskettavissa kausikortin loppuhinta... jos malmilla majailisi 100 konetta tietäisi se kortin hinnaksi 7500 ekua...

Kiinnostaisi tietää mistä noin helkutinmoiset tappiot tulee?

Kiinnostaisi myös tietää että mitä noiden hinnoista päättävien pään sisällä oikein on. 750000 Euroa TAPPIOTA, jos sen aikoisi
kattaa kausikorteilla tai vaikka laskeutumiskaksuilla se merkitsisi sadalle koneelle jaettuna 7500/vuosi.

En teidä montako konetta Malmilla nyt on mutta varmasti ei löydy sataa jotka tuollaisen hinnan maksisi. Eipä
kyllä löydy viittäkymmentä konetta jotka maksaisivet 15000/vuosi tai 25 konetta jotka maksaisivat 30000/vuosi.

Siis, eiköhän tässä nyt jo ihan normaalilla maalais/kaupunkilaisjärjellä ole selvää että homma ei mitenkään
voi saada kannattavaksi maksuja korottamalla. Yksinkertaisesti ei ole riittävää määrää maksukykyisiä ja haluisia
että tuon summan saisi vaikka kuinka korottelisi. En myöskään usko että kovin suurta osaa saataisiin
katetuksi millään autonäyyttelyillä yms.

Ihan oikeasti kiinnostisi tietää mitkä on suunnitelmat.

Kate

[Ari Simonen]

Mielenkiintoinen seikka ettei laskeutumismaksut ole nousseet yhtään jos maksat laskeutumiset yksittäin!.. Laskeskelin että yksittäinen lasku maksaa n.26 euroa alle tonnin painoluokassa ja yli tonnin mutta alle 2000kg n. 33 euroa. Tuohon on laskettu laskeutumismaksu ja ns. TN-maksu muttei tietenkään parkkimaksua.
Kannattaa varmaan miettiä ja laskeskella paljonko niitä laskuja lennonjohtokentille tulee, saattaa nimittäin tulla halvemmaksi ilman kausikorttia...
Tuossa vaan on pieni mutta... jos säilytät konetta finavian kentällä miten välttää parkkimaksut?

[Tepsu]

Luulis, että malmin kenttä maksut ym. kannattaisi pitää kohtuullisina, joilloin maksajia, käyttöä ja kasvua/investointeja ja siten "extra" tulojakin riittäisi.. ja sitten pistää loppu potti vaikka EFHK:n piikkiin :-) Ei kait se helsinki-vantaalle ois kun milli pisara meressä hieman auttaa pikku veljeä joka niin monesti historian kirjoissa on auttanut iso veljeään.

Kuristamallahan ei luonnollisesti voida lisätä kasvua eikä tulosta. Ihan vaa vinkki jos joku päättäjä sattuu lukasemaan runoiluni.

[Liisa]

Kyllä muuten Suomesta löytyy aika monta hyvää asfalttikenttää halleineen ja ei niistä
joudu kymppitonnia vuodessa maksamaan eli tässä todellisuus taitaa olla hieman muuta
kuin laskelmasi.Kate

Täällä vaan joku jeesusteli hinnoista. Jos hinta tuntuu pahalta, niin sitten voi duunata itse saman jutun halvemmalla tai tehdä jotain muuta, siitähän tässäkin topicissa oli kyse, eikö?

Se että syö toisten pöydässä tai käyttää hyväkseen vanhaa "nautinto-oikeutta" ei muuta sitä tosiseikkaa että jos uikuttamisen sijasta haluaa tehdä asian uudestaan, toisin eväin, se maksaa hilloa. Toisen pöydässä syomisestä voit itse miettiä omaa osuuttasi esim.  Malmin kohdalta. Jos se tuottaa persettä 750 000 ekee vuodessa, niin suhteuta omat käyttökertasi kentä konkonaiskäyttön ja saat selville paljonko riihikuivaa rahaa on lompakkoosi työnnetty.

Tai toisin päin. Jos Malmilla operoi tuhat konetta, konetta kohti tuki on 750 ekee. Jos Malmilla on sata konetta, se tekee 7 500 per kone. Joten kymppitonni per kone ei ole niin kaukaa haettu. Malmin maa-alueet ja perusinvestointi on jo maksettu, alueen muuta palvelut "pyöreää" lukuunottamatta ovat olemattomat.

Eli ota tai jätä. Maksa Malmille, mene niille suomen hyville asfalttikentille tai rakenna omasi.

[Sakke]

Kyllä muuten Suomesta löytyy aika monta hyvää asfalttikenttää halleineen ja ei niistä
joudu kymppitonnia vuodessa maksamaan eli tässä todellisuus taitaa olla hieman muuta
kuin laskelmasi.

Ei joudu ei... minäkin olen todella kiitollinen kun saan lentää Räyskälässä nimellisellä kentänkäyttömaksulla. Siinä on sentään tehty ihan hillitön työ kun se kenttä on raivattu ja ruinattu rahat päällysteeseen ym valtiolta ja muilta instansseilta. Oho, niin, aika paljonhan siinä on yhteiskunnan rahaa...

Kulut tulevat enimmäkseen palkatusta henkilökunnasta. Räyskälässä nyt ei montaa ole.

[Liisa]

Ei joudu ei... minäkin olen todella kiitollinen kun saan lentää Räyskälässä nimellisellä kentänkäyttömaksulla. Siinä on sentään tehty ihan hillitön työ kun se kenttä on raivattu ja ruinattu rahat päällysteeseen ym valtiolta ja muilta instansseilta.

Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa sinnekin tarvitaan ainakin miljoona euroa, asfalttibaanojen ylläpitoon. Nykyisten juoksevien kulujen päälle, investointina.

Jos siihen ei saa yhteiskunnan tukea, niin Sakke ja Liisa oppivat pian kasvattamaan ja hoitamaan viheriötä. :mellow:

[Sakke]

Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa sinnekin tarvitaan ainakin miljoona euroa, asfalttibaanojen ylläpitoon. Nykyisten juoksevien kulujen päälle, investointina.
Jos siihen ei saa yhteiskunnan tukea, niin Sakke ja Liisa oppivat pian kasvattamaan ja hoitamaan viheriötä. :mellow:

Eläs ny, kyllä niitä vielä tekohengittää. Bitumiemulsiopintausta ja silleen. Ei se niin paljon tule maksamaan. Nummelan tyyppinen ratkaisukin käy, pelkät lähtö- ja laskupaikat. Mutta kyllä lentäminen "viheriöltäkin" sujuu, siellä vaan herkemmin tulee kiviä siipiin.

[Nils Rostedt]

Keskustelua lukiessa tulee mieleen että elämme (onneksi) vapaassa maassa, jolloin ilmailuharrastuksessakin on mahdollista tehdä itselleen sopivia valintoja. Paljonko harrastus saa maksaa,on ensimmäinen valinta. Käytänkö rahan mieluummin pikkuporukassa hienoon koneeseen kauempana stadista vai kuulunko isompaan kerhoon tai koneporukkaan Malmilla. Maksanko mieluummin koneomistajana isoja kiinteitä kuluja ja halpoja käyttökuluja, vai kerholentäjänä pieniä kiinteitä kuluja ja maksan enemmän lentotunnilta. Valitsenko ensin ihannekoneeni, joka kenties ei kaikille lentopaikoille mahdukaan, vai valitsenko ensin missä haluan lentää ja kaluston sen mukaan. Jne. Kaikkea kun ei voi normaalitoimeentulolla saada. Itse olen tässä lyhyen lentäjäurani aikana huomannut että siirtyminen "moodista toiseen" on ollut yllättävänkin helppoa, eli aina on löytynyt sellainen moottorilennon harrastustapa joka sopii omaan tilanteeseen ja antaa eniten vastinetta harrastusrahoille. OK, jotkut unelmat ovat edelleen edessäpäin, mutta so what, tärkeintä on että harrastus pysyy hauskana. Kivaa on ollut nähdä että moottorilentoon on tullut koko ajan lisää porukkaa mukaan, Malmillakin. Ja muuten, kyllä hintataso nousee myös vaihtoehtoisissa harrastuksissakin.

Ugh, olen puhunut. Hyvää Joulua 

[kate]

Täällä vaan joku jeesusteli hinnoista. Jos hinta tuntuu pahalta, niin sitten voi duunata itse saman jutun halvemmalla tai tehdä jotain muuta, siitähän tässäkin topicissa oli kyse, eikö?

Se että syö toisten pöydässä tai käyttää hyväkseen vanhaa "nautinto-oikeutta" ei muuta sitä tosiseikkaa että jos uikuttamisen sijasta haluaa tehdä asian uudestaan, toisin eväin, se maksaa hilloa. Toisen pöydässä syomisestä voit itse miettiä omaa osuuttasi esim.  Malmin kohdalta. Jos se tuottaa persettä 750 000 ekee vuodessa, niin suhteuta omat käyttökertasi kentä konkonaiskäyttön ja saat selville paljonko riihikuivaa rahaa on lompakkoosi työnnetty.

Tai toisin päin. Jos Malmilla operoi tuhat konetta, konetta kohti tuki on 750 ekee. Jos Malmilla on sata konetta, se tekee 7 500 per kone. Joten kymppitonni per kone ei ole niin kaukaa haettu. Malmin maa-alueet ja perusinvestointi on jo maksettu, alueen muuta palvelut "pyöreää" lukuunottamatta ovat olemattomat.

Varmaankin sinun mielestäsi sitten on kyse vain "vanhasta nautint-oikeudesta" ja syödään toisten pöydästä kun
autollakin kun teillä saa ajaa "ilmaiseksi"   

Eli ota tai jätä. Maksa Malmille, mene niille suomen hyville asfalttikentille tai rakenna omasi.

Eniten minua ottaa tässä päähän se että meistä ilmailijoista on löytynyt yhteistä voimaa
Malmin pelastamiseksi. On torjuttu Pajunen mutta sitten Malmin tuhoajat löytyvätkin "omasta joukosta".

Malmi elävänä kenttänä tuhoutuu siihen kun kenelläkään ei ole varaa siellä lentää ja
ja varmaan tuhoutuu myös lentokenttätoiminta lopulta kun kenttä todetaan "tarpeettomaksi"
ja "tappiota tuottavaksi" kun toiminta on ajettu sieltä pois järjettömällä hinnoittelulla.

Tässä tuntee itsensä vähintäänkkin petetyksi.

Jos Malmin tulevaisuudesta lentokenttänä oltaisiin oikeasti huolissaan niin silloin pitäisi
kerätä osalliset ( liikenneministeriö, Finavia, SIL, lentokoulut, rajavartiolaitos jne ) miettimään
millä keinoilla paikka voidaan säilyttää elävänä kenttänä, jota tavallisellakin
ilmailijalla olisi varaa käyttää. Jos Finavia ei ole kiinnostunut niin kyllä ministeriö voi
sen kenttän operoinnin varmaan antaa jollekkin muulle taholle.

On äärimmäisen typerää antaa virkamiesten viedä ilmailijaa kuin pässiä teuraaksi.
Ei tässä ole mitään luonnonlakia joka määräisi että ilmailun kustannusten täytyy kasvaa
tätä vauhtia.

Kate

[kate]

Kivaa on ollut nähdä että moottorilentoon on tullut koko ajan lisää porukkaa mukaan, Malmillakin. Ja muuten, kyllä hintataso nousee myös vaihtoehtoisissa harrastuksissakin.

On kyllä erittäin vaikeaa keksiä mitään muuta harrastusta jossa kustannusten nousu olisi ollut tätä tasoa ja nyt jatkunut
tällaisena jo vuosia. Toki missä melkein tahansa harrastuksessa voi "ruokahalun" kasvaessa polttaa melkein miten paljon
rahaa tahansa mutta nyt ilmailussa  tämä järjetön hintojennousu koskee perustasoakin.

Ei ole mitään luonnonlakia joka sanoisi että ilmailun kustannusten pitäisi kasvaa usean kymmenn
prosentin vuosivauhdilla. Raakaöljyn hinnan kasvua voi pitää luonnonlakiin verrattavana,
onhan sitä tällä planeetalla rajallinen määrä ja kysyntä kasvaa jatkuvasti. Silti bensan hinnan
nousu, lukuunottamatta 100LL:n veroa on pientä ilmailun hintojen nousuun.

Oikeastaan kaikki viimeaikoinat olleet ilmailun hintoja kallistavat syyt ovat olleet
puhtaasti virkamiesten tekemiä päätöksiä.

Kate

[Jaska]

Kyllä Malmin käyttäjienkin pitäisi harkita mitä palveluja käyttää ja miten.
Olen aikaisemminkin ihmetellyt noita "kymmenen minuutin kaupunkilentoja", joissa hallin ovet pidetään auki mennen tullen tuntikaupalla. Takimmaisella kerhokoneella mennään ja siirretään takimmaisena oleva kone ulos. Sama sirkus kun pistetää se kerhoaarre takasin sinne takariviin.

Yks ultra tai mopo lentää läpäreitä lumisateessa. = taas kunnossapito häärää tukka suorana radat ja rullaustiet kuntoon. Ei järjen hituakaan tossa hommassa.

Kustannusten säästöä olisi, jos ei olisi "pakko" mennä nyt heti, mentäis vasta kun kenttä olisi kunnossa.
Kustannusten säästöä olisi, jos lennettäisiin kun on keli parantunut.

Ensin vaaditaan kentältä täyttä palvelua ja sitten noidutaan suureen ääneen  ja monisanaisesti kustannusten nousua.
Itse nuo muutamat "pakko käyttäjät" noita kustannuksia kasvattavat.

Kannattais käyttäjienkin harkita, kun vaativat palvelua.

Järjen käyttö olisi suotavaa, tai sitten vaan kukkaron narut levälleen ja täältä pesee tyylillä taivaalle.

Mielestäni käyttäjäkohtaisten  kustannusten jakoa kannattaisi myös harkita, eli se maksaa enemmän joka haluaa enemmän.

[auranen]

Eniten minua ottaa tässä päähän se että meistä ilmailijoista on löytynyt yhteistä voimaa
Malmin pelastamiseksi. On torjuttu Pajunen mutta sitten Malmin tuhoajat löytyvätkin "omasta joukosta".

Malmi elävänä kenttänä tuhoutuu siihen kun kenelläkään ei ole varaa siellä lentää ja
ja varmaan tuhoutuu myös lentokenttätoiminta lopulta kun kenttä todetaan "tarpeettomaksi"
ja "tappiota tuottavaksi" kun toiminta on ajettu sieltä pois järjettömällä hinnoittelulla.

Tässä tuntee itsensä vähintäänkkin petetyksi.

Jos Malmin tulevaisuudesta lentokenttänä oltaisiin oikeasti huolissaan niin silloin pitäisi
kerätä osalliset ( liikenneministeriö, Finavia, SIL, lentokoulut, rajavartiolaitos jne ) miettimään
millä keinoilla paikka voidaan säilyttää elävänä kenttänä, jota tavallisellakin
ilmailijalla olisi varaa käyttää. Jos Finavia ei ole kiinnostunut niin kyllä ministeriö voi
sen kenttän operoinnin varmaan antaa jollekkin muulle taholle.

On äärimmäisen typerää antaa virkamiesten viedä ilmailijaa kuin pässiä teuraaksi.
Ei tässä ole mitään luonnonlakia joka määräisi että ilmailun kustannusten täytyy kasvaa
tätä vauhtia.

Pyydän jo heti anteeksi seuraavaa: nyt en suoraan sanoen jaksa enää yhtään kirjoituksiasi, sorry.

Malmi ei "tuhoudu" mihinkään. Ketä "omasta joukosta" syytät kentän "tuhon ajamisesta"? Mielestäni alkaa mennä jo vainoharhaisuuden puolelle.
Miten se voi olla niin vaikeata ymmärtää, että kehittämällä asioita (ja sillä positiivisella ajattelulla) saadaan paljon enemmän aikaan ja lopputulema voi hyvinkin olla järkiperäistyneet hinnat, Malmillakin. Tuolla asenteellasi ei taatusti ainakaan saavuteta mitään.

Kuka juuri Sinut on tässä pettänyt? Tervetuloa vaan mukaan työhön, jota Malmin puolesta tehdään...ja muuhun ilmailun edunvalvontatyöhön. Resurssit ovat vähäiset ja kaikki apu on tarpeen. Avuksi ei kuitenkaan lasketa palstalla meuhkaamista, päinvastoin.

Mitä tulee Malmin tulevaisuuteen lentokenttänä, siitä huolestumisiin ja yhteisten voimien keräämiseen...jos tietämyksesi kulisseissa tapahtuvasta toiminnasta ja siitä, mitä asiassa oikeasti tapahtuu on tuolla tasolla, pyytäisin ettet esittäisi noita kommenttejasi ihan tuohon tapaan. Edes tällaisella ilmailijoiden omalla palstalla.

Anteeksi kaikille provosoitumiseni.

t. tero

[auranen]

Käytäppä taskulaskinta Malmin suhteen. Tappiota tulee 700000 vuodessa, sadalle koneelle jaettuna se tekee 7000 konetta kohti ja sillä
ei vielä saa hallipaikkaa. Hallipaikka sitten päälle niin olet kymppitonnissa.

Eipä taida vaan löytyä sataa konetta jolla on varaa maksaa kymppitonni.

Kyllä muuten Suomesta löytyy aika monta hyvää asfalttikenttää halleineen ja ei niistä
joudu kymppitonnia vuodessa maksamaan eli tässä todellisuus taitaa olla hieman muuta
kuin laskelmasi.

Pöh. Jos Malmi ei tuottaisi tappiota, olisi se hallipaikkakin varmasti halvempi. Niitä muita tulokeinoja vaan peliin, niin aina on kotiinpäin.
Varmaan löytyy Suomesta asfalttikenttiä halleineen, josta ei joudu maksamaan kymppitonnia vuodessa...mutta ei joudu Malmillakaan. Mistä ihmeestä tuo kymppitonni nyt tuohon tupsahti?

Kuten tuolla jo kirjoitettiinkin, siitä vaan perustamaan kenttää jonnekin (tai ottamaan hallinnoitavaksi joku valmis kenttä) jos ja kun katsoo pystyvänsä tarjoamaan sellaiset palvelut, että ne kelpaavat ja niitä käytetään....sellaiseen hintaan, että kaikki ovat tyytyväisiä ja kenttä pyörii vähintään omillaan tai voitollisena. Nostan hattua, kun tuon teet.

Muutenkin, on turha laskea "kausikortin loppuhintaa" Malmin tappiosta...tappioita pitää saada pienemmäksi (muuten kuin hintoja nostamalla). Tällä hetkellä vaan hintojen nostaminen tuntuu päättävissä elimissä olevan ainoa vaihtoehto, tästä on vaan päästävä eroon ja tarjottava niitä muita vaihtoehtoja.

Väitän (taas), että kun epävarma tilanne Malmilla päättyy (toivottavasti huhtikuun 2007 jälkeen) alkaa ihan uusi aika ja kehitysmahdollisuudet ovat aivan eri luokkaa kuin nyt...sillä voi olla vaikutusta hintoihinkin, ainakin korotuspaineiden osalta.

t. tero

[kate]

Malmi ei "tuhoudu" mihinkään. Ketä "omasta joukosta" syytät kentän "tuhon ajamisesta"? Mielestäni alkaa mennä jo vainoharhaisuuden puolelle.
Miten se voi olla niin vaikeata ymmärtää, että kehittämällä asioita (ja sillä positiivisella ajattelulla) saadaan paljon enemmän aikaan ja lopputulema voi hyvinkin olla järkiperäistyneet hinnat, Malmillakin. Tuolla asenteellasi ei taatusti ainakaan saavuteta mitään.

Kuka juuri Sinut on tässä pettänyt? Tervetuloa vaan mukaan työhön, jota Malmin puolesta tehdään...ja muuhun ilmailun edunvalvontatyöhön. Resurssit ovat vähäiset ja kaikki apu on tarpeen. Avuksi ei kuitenkaan lasketa palstalla meuhkaamista, päinvastoin.

En syytä "pettämisestä" sinua tai muita Malmia puolustaneita ilmailijoita, en syytä siitä myöskään
Malmin kenttän mukavaa henkilökuntaa vaan niitä tahoja jotka ovat näistä korotuksista
päättäneet.

Olisi vähintään toivonut Finavialta että heiltä olisi ollet senverran vastaantuloa meille että
jos yhdessä kenttää pyritään kehittämään niin he samalla pidättäytyisivät jatkossa
tällaisista älyttömistä korotuksista.

Koska me tavalliset rivi-ilmailijat emme tiedä yhtään mitä siellä kulissien takana tapahtuu
mutta kyllä tämä viimevuotinen lainaus antoi ymmärtää että jotain tällaista olisi ollut ilmassa:

"Olen keskustellut nykyhintatasosta Malmin lentoaseman päällikön kanssa ja vahvistan, että kyse on nimenomaan kulujen kattamisesta, jolta ei yksinkertaisesti voida välttyä...eli korotus johtuu erinäisistä asioista, mutta takana ei ole mitään ihmeellisempää kuin toiminnan ylläpito (ilman rahaa mikään ei toimi pidemmän päälle).

Hyvä uutinen tässä on se, että ilmeisesti nyt lanseerattu hintataso pitäisi käytännössä olla sitten jatkossa aika stabiili, eli voitte huokaista helpotuksesta sen verran, että sitten tulevina vuosina todennäköisesti ei ole odotettavissa mitään suuria korotuksia tai kustannusten jatkuvaa kasvua.

En syytä sinua tai kenttän päällikköä, molemmat varmaan toimivat patrhaan tietonsa ja tahtonsa mukaan
vaan syyttävä sormi osoittaa hieman korkeampia päättäjiä.

Muutenkin, on turha laskea "kausikortin loppuhintaa" Malmin tappiosta...tappioita pitää saada pienemmäksi (muuten kuin hintoja nostamalla). Tällä hetkellä vaan hintojen nostaminen tuntuu päättävissä elimissä olevan ainoa vaihtoehto, tästä on vaan päästävä eroon ja tarjottava niitä muita vaihtoehtoja.

Tässä on aika vaikeaa kuvitelle mitä niiden päättävien elinten päässä liikkuu.
Ei vaadittane mitään talousneroa tajuamaan että hintojen nostolla ei yleensä
kasvateta tuloja. Nosto aina vähentää kulutusta, helposti jopa siten että tulot
voivat jäädä pienemmiksi kuin ennen korotusta mutta joka tapauksessa
kasvua ei tule lineaarisesti suhteessa nostoihin.

Kun eilen kävin kerhokoneella lentämässä niin kyllä sitä taas Malmin kuppilassa
ihmeteltiin miten autio kenttä on talvella. Ei siellä kovin montaa konetta ollut
ja vanhat Malmin käviät sanoivat että eipä koskaan ole ollut näin tyhjä.
Ei tästä voi päätellä kuin että entistä useampi koneen omistaja ei halua
maksaa nykyhintaista vuosikorttia vaan kone talvehtii muualla.

Mitä tulee Malmin tulevaisuuteen lentokenttänä, siitä huolestumisiin ja yhteisten voimien keräämiseen...jos tietämyksesi kulisseissa tapahtuvasta toiminnasta ja siitä, mitä asiassa oikeasti tapahtuu on tuolla tasolla, pyytäisin ettet esittäisi noita kommenttejasi ihan tuohon tapaan. Edes tällaisella ilmailijoiden omalla palstalla.

Anteeksi jos vahingosssa loukkasin Malmin puolesta toiminetita, tarkoitus oli pelkästään
syyttää niitä jotka ovat maksuista päättäneet ja siitä että he tuntuvat vesittävän kaiken sen
minkä puolesta tässä on toimittu.

Ymmärtänet myös että tällaisella tavallinen rivi-ilmailijalla ei voi olla mitään tietoa mitä
pieni suljettu piiri seillä kulisseissa tekee elle se piiri ihan itse vapaaehtoisesti  tiedota.

Me näemme vain lopputuloksen ja kritisoimme sitä.

Kyllä tässä odottaisi että mys Finavia julkisesti kertoisi sitoutumisestaan Malmin
söilyttämiseen ja lupautuisi pidättäytyvänsä tällaisista korotuksista jatkossa.


Kate

[auranen]

Kyllä tässä odottaisi että mys Finavia julkisesti kertoisi sitoutumisestaan Malmin
söilyttämiseen ja lupautuisi pidättäytyvänsä tällaisista korotuksista jatkossa.

Hmm. Finaviahan on näin tehnytkin. Ihan julkisilla tiedotteilla.
Sen sijaan "lupaus halvoista hinnoista" ei ole mikään merkki sitoutumisesta liikelaitokselta.

Tuohan on sama, kuin ruokakauppa ilmoittaisi sitoutuvansa asiakkaisiinsa antamalla ruoan ilmaiseksi. Älytöntä vaatia sellaistakaan...joku tolkku sentään pitää olla.

t. tero

[kate]

Kyllä tässä odottaisi että mys Finavia julkisesti kertoisi sitoutumisestaan Malmin
söilyttämiseen ja lupautuisi pidättäytyvänsä tällaisista korotuksista jatkossa.

Hmm. Finaviahan on näin tehnytkin. Ihan julkisilla tiedotteilla.
Sen sijaan "lupaus halvoista hinnoista" ei ole mikään merkki sitoutumisesta liikelaitokselta.

Tuohan on sama, kuin ruokakauppa ilmoittaisi sitoutuvansa asiakkaisiinsa antamalla ruoan ilmaiseksi. Älytöntä vaatia sellaistakaan...joku tolkku sentään pitää olla.

Eiköhän juuri ruokakauppiailla ole tästä hintojen korottamisest aika vahvaa kokemusta kauppakuoleman muodossa.
Kyllä voisi vain kuvitella vaikkapa Keskon johtajan samaan aikaan sanovan "Olemme sitoutuneet kyläkauppaverkoston säilyttämiseen"
ja samalla hinnoitellaan itsensä ulos markkinoilta että kukaan ei muuusta kuin ihan pakosta k.o kauppoja käytä.

Sitten muutaman vuoden kuluttua on helppoa julistaa "valitettavasti kannattavuus ei kehittinyt odotetulla
tavalla ja joudumme karsimaan myymäläverkostoa".

Eli kyllä se sitoutuneisuus edellyttää sitoutumista myös siihen että hintataso pidetään
sellaisella tasolla että palveluille löytyy käyttäjiä.

Ja vaikka nyt toistan kuinka paljon niin hintojen korottaminen ei lisää tuloja vai kuvittelisitko
todellakin että sen ruokakaupan tulot nousisivat 30% jos hintoja korotetaan 30% vai
pysyisivätkö ne edes samana. Itse epäilen että taitaisivat romahtaa.
Haluisin nähdä sen ensimmäisen ruokakauppiaan joka päättää rikastua
pistämällä liikkeensä ikkunaan jusiteen "Tänä vuonna YLENNYSMYYNTI, kaikki +30%"

Lisäksi pitää nyt vielä kerran muistuttaa että Ruokakauoppa ei ole valtion liikelaitos
mutta kyllä me edeleenkin monia dekadeja kalliimmalla tievorkostolla ajamme
ihan "ilmaiseksi" vaikka sitä kuinka hoitaisi valtion liikelaitos.

Kate

[auranen]

Kate,

Täsmennyksenä...en ole väittämässä, että Finavia olisi tehnyt asiassa pelkästään oikeita päätöksiä tai että en olisi tuosta "talouskehitysnäkymästä" kanssasi samaa mieltä. Väitin sitä, että ei siellä Finavialla näitä asioita "tahallaan" tehdä Malmin tappamiseksi. Heidän virallinen ja julkinen kanta on se, että Malmi on oleellinen osa Suomen lentoasemaverkostoa ja he haluavat sen toiminnot säilyttää (ei sanasta sanaan).

Kentän johto oli pitänyt tänäkin vuonna kynsin ja hampain kiinni viimevuoden hintatasosta...ja saanut tahtonsa myöskin läpi. Sitten jostain ylempää (todennäköisesti asiaa ajattelematta tai seuraamuksia tuntematta) oli ilmoitusluontoisesti kerrottu toista. Kyllä siis Malmin asioista päättävillä ihmisillä myös Finaviassa on ihan hyvät mielessä ja ajavat kustannustason järkevää tasoa (eli tulot riittävät ja käyttöaste pysyy riittävänä myös)....on sitten vaan ihan eri asia, jos lopullinen päätös tuodaankin jostain nurkan takaa ajattelemattomasti.

Eikä lopullista sanaa ole vielä ainakaan täydellisesti sanottu....yhä jatkuu kentän johdon aktiviteetit sen eteen, että jo aiemmin budjettineuvotteluissa sovittu hintatason jäädyttäminen olisi toteutunut. Eli pyydän rakentavaa keskustelua sen sijaan että hutkitaan.

t. tero

[Ari Simonen]

Jotenkin vaan tuntuu siltä että kausikorttien hinnan korotukset on tähdätty koko kausikorttisysteemin lopettamiseen.Nostetaan 30% vuodessa hintoja ja kun on saatu tarpeeksi pieni menekki lopetetaan koko systeemi. Ja sitten maksetaan joka laskusta erikseen. Osaa ne finavian herrat laskea paljonko kilahtaa kassaan jos joka operaatiosta voi laskuttaa taulukon mukaan

[auranen]

Jotenkin vaan tuntuu siltä että kausikorttien hinnan korotukset on tähdätty koko kausikorttisysteemin lopettamiseen.Nostetaan 30% vuodessa hintoja ja kun on saatu tarpeeksi pieni menekki lopetetaan koko systeemi. Ja sitten maksetaan joka laskusta erikseen. Osaa ne finavian herrat laskea paljonko kilahtaa kassaan jos joka operaatiosta voi laskuttaa taulukon mukaan

Aivan. Tämähän on varmaan (ainakin jollain tasolla päättävistä henkilöistä) tavoitteena. Ja siitähän on ollut jo vuosikausia selkeät merkit ilmassakin. Kuten tässäkin keskustelussa jo aiemmin todettiin, juuri tämän puolesta esim. SIL on taistellut...että ylipäätään olisi kausikortteja. On ollut monta kertaa jo lähellä, että ne olisi viety kokonaan!

t. tero

[kate]

Kate,

Täsmennyksenä...en ole väittämässä, että Finavia olisi tehnyt asiassa pelkästään oikeita päätöksiä tai että en olisi tuosta "talouskehitysnäkymästä" kanssasi samaa mieltä. Väitin sitä, että ei siellä Finavialla näitä asioita "tahallaan" tehdä Malmin tappamiseksi. Heidän virallinen ja julkinen kanta on se, että Malmi on oleellinen osa Suomen lentoasemaverkostoa ja he haluavat sen toiminnot säilyttää (ei sanasta sanaan).

Kentän johto oli pitänyt tänäkin vuonna kynsin ja hampain kiinni viimevuoden hintatasosta...ja saanut tahtonsa myöskin läpi. Sitten jostain ylempää (todennäköisesti asiaa ajattelematta tai seuraamuksia tuntematta) oli ilmoitusluontoisesti kerrottu toista. Kyllä siis Malmin asioista päättävillä ihmisillä myös Finaviassa on ihan hyvät mielessä ja ajavat kustannustason järkevää tasoa (eli tulot riittävät ja käyttöaste pysyy riittävänä myös)....on sitten vaan ihan eri asia, jos lopullinen päätös tuodaankin jostain nurkan takaa ajattelemattomasti.

Eikä lopullista sanaa ole vielä ainakaan täydellisesti sanottu....yhä jatkuu kentän johdon aktiviteetit sen eteen, että jo aiemmin budjettineuvotteluissa sovittu hintatason jäädyttäminen olisi toteutunut. Eli pyydän rakentavaa keskustelua sen sijaan että hutkitaan.

Eli kaikesta voimakkaasta kielenkäytöstä huolimatta me ilmaisesti olemme aika samaa mieltä.
Minä en edes yrittänyt syyttää enempää Malmin puolesta toimineita ilmailijoita kuin Malmin johtoakaan
vaan uskon että molemmat ovat toimineet vilpittömästi Malmin säilyttämisen puolesta
ja tästä heille suuri kiitos. Arvosteluni kohdistuikin juuri Finavian ylempään johtoon
joka nuo typerät päätökset on tehnyt.

Jotta tilanteeseen saataisiin kestävä ratkaisu niin varmasti Malmille pitää löytää lisää
tulonlähteitä mutta mielestäni myös liikenneministeriötä kannattaa painostaa
sen suhteen että se osallistuisi kotimaisen lentokoulutuksen infran ( eli Malmin )
rahoitukseen että siihen että tänne verot maksavat yleisilmailijat saisivat
jotain vastinetta rahoilleen. Eli siis suomeksi, LM budjetoisi budjettiin jonkun rahasumman
Malmin- ja yleisilmailun kulujen kattamiseen. Onhan kuitenkin muistettava että
me kotimaiset ilmailijat maksamme ilmailustamme valtiolle verotuloja.

Eihän tuo koko 700000 ole Suomen lentokonekannalle jaettuna kuin muutaman kymmen
lentotunnin polttoaineen verotuotto. Jos lasketaan koko yleis- ja ultarilmailun
verotuotto, niin suhteessa ihan mitätön summa suhteessa verotuloihin.
Ei luulisi valtiovallalla olevan edes taloudellisesti järkevää kuristaa alaa hengiltä.

Tosin, jotta tästä olisi jotain apua niin myös Finavian ylemmän johton tulisi tällöin sitoutua
hintojen jäädytykseen.

Tilanne on toinen ulkomaisten liikennelentoyhtiöiden kanssa jotka eivät maksa tänne
veroja ja niiltä voikin odottaa että ne maksavat täysimääräisesti kustannukset
lentokenttämaksuina.


Kate

[Nils Rostedt]

On kyllä erittäin vaikeaa keksiä mitään muuta harrastusta jossa kustannusten nousu olisi ollut tätä tasoa ja nyt jatkunut tällaisena jo vuosia. Toki missä melkein tahansa harrastuksessa voi "ruokahalun" kasvaessa polttaa melkein miten paljon rahaa tahansa mutta nyt ilmailussa  tämä järjetön hintojennousu koskee perustasoakin.

Ei ole mitään luonnonlakia joka sanoisi että ilmailun kustannusten pitäisi kasvaa usean kymmenn
prosentin vuosivauhdilla. Raakaöljyn hinnan kasvua voi pitää luonnonlakiin verrattavana,
onhan sitä tällä planeetalla rajallinen määrä ja kysyntä kasvaa jatkuvasti. Silti bensan hinnan
nousu, lukuunottamatta 100LL:n veroa on pientä ilmailun hintojen nousuun.

Oikeastaan kaikki viimeaikoinat olleet ilmailun hintoja kallistavat syyt ovat olleet
puhtaasti virkamiesten tekemiä päätöksiä.

Kate

Kaikki on suhteellista. Kahden viime vuoden viranomaismaksukorotuksethan ovat olleet aika rajuja ja on tosiaan huolestuttavaa jos nyt signaloidaan että korotustahti jatkuisi. Tätä trendiä vastaan on syytä vaikuttaa ja näin tehdäänkin.

Hieman laajemmin katsottuna on kyllä tapahtunut positiivistakin kehitystä. Ultraluokan kasvu viimeisen viiden vuoden aikanan on varsin monelle merkinnyt että kynnys tulla mukaan ilmailuharrastuksen piiriin on selvästi madaltunut, sekä rahallisesti että kouluttautumisvaatimusten osalta.

Mutta mennäänpä hieman kustannusnousutekijöihin. Kustannustason nousua katsellessa, siihen vaikuttaa myös vakuutusmaksujen korotukset, jotka kyllä ovat paljolti ilmailijoiden omasta toiminnasta johtuvia.

Myös läheskään kaikkien viranomaismaksukorotuksien alkulähde ei suinkaan ole kotimaassa vaan EU:n aikaansaamia, tarkemmin ajateltuna kenties suurin osa (etenkin turvamääräykset). Onneksi Ilmailuliittokin on tämän huomannut ja panostanut kansainväliseen toimintaan, valitettavasti tämäkin työ on aikaa ja rahaa vievää eikä kovin helposti näy ulospäin.

Kotimaisella puolella vaikuttaisi siltä että suurin kustannusnousun ohjuri, johon myös voisimme vaikuttaa ainakin teoriassa, on uuden ilmailulain pohjalla oleva kustannusvastaavuusperiaate. Se kun ohjaa myös Finavian johdon toimintaa. Kenties kannattaisi tarkastaa ne perustelut jotka johtivat kustannusvastaavuusperiaatteen mukaantuloon lakiin nykyisessä muodossaan. Ovatko perustelut kohdallaan vai olisiko paikka toisenlaisellekin tulkinnalle joka helpottaisi yleisilmailun kustannustaakkaa?

Toinen merkittävä kotimainen paikka, jossa teoriassa voisi vaikuttaa, on Finavian tuloksen käyttö. Viime vuonnahan Ilmailulaitos teki varsin hyvän tuloksen 22 miljoonaa (tavoite oli 19 miljoonaa), josta 6,6 miljonaa tuloutettiin omistajalle eli valtiolle. Lentoliikenteen kasvun myötä tulos lienee jatkossakin vähintään yhtä hyvä, joten kenties kannattaisi keskustella siitä, että edes pieni osuus ohjattaisiin yleisilmailun suuntaan. Tosin tässä asiassa on muitakin näkökohtia. Finavia varmasti tarvitsee panostaa Suomen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi lentoliikennepuolella, eikä se ole ilmaista sekään. Ja jos valtiolle tuloutettava osuus pienenisi, vaikutus valtionbudjettiiin pitäisi paikata jostain muualta.

En osaa arvioida tällaisten vaikuttamistapojen onnistumismahdollisuuksia, mutta uskonpa vahvasti että hyvin perustelluilla esityksillä oikeille kohderyhmille saavutettaisiin ainakin enemmän kuin vatvomalla asiaa foorumilla ja syyttelemällä viranomaisia.

Lopuksi, nythän on vaalit tulossa ja jokaisella ilmailijalla on mahdollisuus kysellä ehdokkaaltaan, onko hän valmis tukemaan sellaisia eduskuntapäätöksiä jolla ilmailijan kustannustaakkaa helpotettaisiin. Eli siitä vaan toimimaan.

PS: Mielenkiintoinen yksityiskohta Ilmailulaitoksen 2005 vuosikirjasta. ILL:n liikevaihto, jolla se siis kattaa kustannuksensa, oli vuonna 2005 13 euroa/lentomatkustaja tai vastaavasti 524 euroa/lento keskimäärin. 

[Risto Niemi]

Kotimaisella puolella vaikuttaisi siltä että suurin kustannusnousun ohjuri, johon myös voisimme vaikuttaa ainakin teoriassa, on uuden ilmailulain pohjalla oleva kustannusvastaavuusperiaate. Se kun ohjaa myös Finavian johdon toimintaa. Kenties kannattaisi tarkastaa ne perustelut jotka johtivat kustannusvastaavuusperiaatteen mukaantuloon lakiin nykyisessä muodossaan. Ovatko perustelut kohdallaan vai olisiko paikka toisenlaisellekin tulkinnalle joka helpottaisi yleisilmailun kustannustaakkaa?

Lopuksi, nythän on vaalit tulossa ja jokaisella ilmailijalla on mahdollisuus kysellä ehdokkaaltaan, onko hän valmis tukemaan sellaisia eduskuntapäätöksiä jolla ilmailijan kustannustaakkaa helpotettaisiin. Eli siitä vaan toimimaan.

Olet Nils oikeilla jäljillä. Tunnen hieman taustoja, kun olen ollut SIL:n edustajana mukana useissa aiemmin pidetyissä Lentoturvallisuushallinnon järjestämissä ilmailun yhteistyöfoorumin kokouksissa, joissa myös LVM:n (= Liikenne- ja viestintäministeriön) esittelevä virkamies on ollut jäsenenä.

Vaatimus valtion eri hallinnonalojen toimialojen kustannusvastaavuudesta, kuten esimerkiksi Liikenneministeriön Ilmailuhallinnon ja Ilmailulaitoksen, eivät suinkaan ole lähtöisin eri ministeriöiden virkamiehiltä vaan maan hallitukselta, eli maan korkeimmilta poliittisilta päättäjiltä.

Tästä suoraan johtuu, että tärkein vaikutuskanava (= lobbauskanava) on nimenomaan vaikuttaminen poliittisiin päättäjiin. Virkamiesten kautta ei valtion budjettivaroja pysty ohjaamaan minkään hallinnonalan millekään toimialalle ilman maan korkeimman poliittisen johdon antamaa lupaa poiketa tuosta heidän nyt edellyttämästä kustannusvastaavuudestaan.

Ps. Korjasin hieman aiemman viestini painovirhepaholaisia.

[Ari Simonen]

Ehkä vain Sanginjoen lentäjälle lentäminen on kohtuuhintaista. Kateeksi käy, oikeastaan.

t. Jukka

No,ei pelkästään Sanginjokelaisille...Itse olen tänä vuonna lentänyt n.50 tuntia
josta PPL tiimaa 40 ja loput ultralla.Rahaa tuohon on mennyt n.1500 ekua elikkäs tuntihinnaksi tulee 30E. Sangen kohtuullista,eikö?  Tuohan ei ole muuten mahdollista kuin
lentämällä toisten piikkiin...elikkä toimimalla palo ja SAR-lentäjänä.

[Sakke]

Vaatimus valtion eri hallinnonalojen toimialojen kustannusvastaavuudesta...

Tätä Finnavia-asiaa on aika vaikea ymmärtää, kun on tottunut ajattelemaan asioita Tieliikelaitoksen kannalta. Tuo "kustannusvastaavuus" on ihan outo käsite, mm.

Finnavia toimii kahdella tavalla: liiketaloudellisesti ja toisaalta julkisena palvelutehtävänä. Sitten on vielä varautumisvelvoite, joka kuitenkin lienee sivuseikka.

Lentoasemien hoito ja ilmaliikennepalvelun hoito on liiketaloudellista toimintaa. Se on tarkoitus hinnoitella liiketaloudellisin perustein (= kysynnän ja tarjonnan mukaan?). Toisaalta, lentoasemaverkoston ei-kannattavien osien ylläpito voi olla julkinen palvelutehtävä, joka hinnoitellaan enintään suoritteiden kustannuksia vastaaviksi.

Selvää kuin pässinliha... paitsi kumpaa Malmin lentoaseman hoito on, liiketaloudellista toimintaa vai viranomaistoimintaa? Ja jos se on viranomaistoimintaa, kuka sen viranomaistoiminnan maksaa?

[Risto Niemi]

Vaatimus valtion eri hallinnonalojen toimialojen kustannusvastaavuudesta...

Tätä Finnavia-asiaa on aika vaikea ymmärtää, kun on tottunut ajattelemaan asioita Tieliikelaitoksen kannalta. Tuo "kustannusvastaavuus" on ihan outo käsite, mm.

Finnavia toimii kahdella tavalla: liiketaloudellisesti ja toisaalta julkisena palvelutehtävänä. Sitten on vielä varautumisvelvoite, joka kuitenkin lienee sivuseikka.

Lentoasemien hoito ja ilmaliikennepalvelun hoito on liiketaloudellista toimintaa. Se on tarkoitus hinnoitella liiketaloudellisin perustein (= kysynnän ja tarjonnan mukaan?). Toisaalta, lentoasemaverkoston ei-kannattavien osien ylläpito voi olla julkinen palvelutehtävä, joka hinnoitellaan enintään suoritteiden kustannuksia vastaaviksi.

Selvää kuin pässinliha... paitsi kumpaa Malmin lentoaseman hoito on, liiketaloudellista toimintaa vai viranomaistoimintaa? Ja jos se on viranomaistoimintaa, kuka sen viranomaistoiminnan maksaa?

Eihän tuo nyt toki aivan yksioikoisen selvä yksi malli ole.

Valtion eri hallinnonaloilla, tavallisesti ministeriöillä, on alaisuudessaan usein sekä viranomaistoimintoja, laitostoimintoja ja vielä yhtiöitäkin. Kaikki ne voivat ainakin jossain määrin harjoittaa myös liiketoimintoja.

Yhteistä niille kuitenkin on se, että valtioneuvosto asettaa niiden toimintojen raamit, kuten mm. esimerkiksi kustannusvastaavuusvaatimuksen, tulostavoitevaatimuksen, osoittaa niille mahdolliset subventiot budjetista tai vaatimukset, joilla niiden tuettava tuloutuksella budjettia.

Minulle jäi hieman epäselväksi mitä tarkoitat ei kannattavien osien hoidolla, joka hinnoitellaan enintään suoritteiden kustannuksia vastaaviksi. Jos noin tehdään on niiden hoito minun mielestäni juuri ja juuri kannattavaa, vaikkei vielä tuota ylijäämää tai voittoa.

[Liisa]

Minulle jäi hieman epäselväksi mitä tarkoitat ei kannattavien osien hoidolla, joka hinnoitellaan enintään suoritteiden kustannuksia vastaaviksi. Jos noin tehdään on niiden hoito minun mielestäni juuri ja juuri kannattavaa, vaikkei vielä tuota ylijäämää tai voittoa.

Tarkoittaa juuri tuota. Eli palvelutehtäväksi määritellystä työstä peritään siitä aiheutuvat kustannukset, ei enempää eikä vähempää. Omakustannushinta siis.

[Sakke]

Minulle jäi hieman epäselväksi mitä tarkoitat ei kannattavien osien hoidolla, joka hinnoitellaan enintään suoritteiden kustannuksia vastaaviksi. Jos noin tehdään on niiden hoito minun mielestäni juuri ja juuri kannattavaa, vaikkei vielä tuota ylijäämää tai voittoa.

Viittasin lain 4 pykälän 2 momentin 1 kohtaan "...kannattamattomien osien ylläpitoa", sitten
lain 6 pykälä 2 momenttiin "... määrää 4 pykälässä ... perittävät maksut niiden tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten mukaisiksi", sitten lain perustelun luku 1 kappale 3:
"...maksut määrätään enintään suoritteiden tuottamisesta aiheutuvien kustannusten mukaisiksi."

Eihän nämä ihan helppolukuisia ole. Oikeastaan ajoin takaa sitä, että Malmi (ainakin Malmin tappiot) kuuluu viranomaistoimintoihin (eli palvelutehtäviin). Kuka maksaa viranomaistoiminnot; valtio budjetista? Kuka on asiakas? Valtio, joka haluaa edistää ammattilentäjien koulutusta? Nyt rahoitus hoidetaan ristisubventiona, joka on oikeastaan vain valtio-omistajan tapa välttyä asian viemisestä budjettiin.

Ja kun tähän on päädytty, herää kysymys, millä perusteella Malmin maksut määräytyvät. Kustannusvastaavuuden? Ei kai koko käsitettä oikein voi soveltaa tähän... Eikös kustannusvastaavuutta sovelleta lähinnä nettobudjetoituihin palveluihin, joissa asiakkaalla on mahdollisuus valita, mistä ostaa palvelut?

[Tepsu]

Yks ultra tai mopo lentää läpäreitä lumisateessa. = taas kunnossapito häärää tukka suorana radat ja rullaustiet kuntoon. Ei järjen hituakaan tossa hommassa.

Onko se oikeasti näin? Itse en sitä "tajunnut", mutten myöskään myönnä lentäneeni lumimyrskyssä ja moisia ylimääräsiä palvelu tarpeita aiheuttaneeni..glup..  eikös kenttää pidetä aina automaattisesti max kunnossa?

[Jaska]

Onko se oikeasti näin? Itse en sitä "tajunnut", mutten myöskään myönnä lentäneeni lumimyrskyssä ja moisia ylimääräsiä palvelu tarpeita aiheuttaneeni..glup..  eikös kenttää pidetä aina automaattisesti max kunnossa?

Kyllä se läheltä liippaa.
Jos tulee paljon lunta, voi kenttä lähettää Notamin, jossa kertoo tilanteen ja sitten vasta aurata välttämättömän uran.

Tuo hallin lämmitys se vasta rahaa polttaa.
Arvelkaa kuin monta kuutiota on tuon hallin tilavuus ja paljonkos energiaa tarvitaan yhden asteen lämpötilan nosto, kun hallin ovet ovat olleet auki selällään puolet työajasta.Tämäkin vain ehkä yhden koneen 10-minuutin hupilennon takia.

Kentällä vuosia olleena voisin kerto muistakin, "met vaatimme", hölmölän hommista.   :knuppel2:

Itsekunkin kentän käyttäjän kannattaisi miettiä, mitä hänelle kohdistettu palvelu maksaa ja kuinka voisin teettää tuon palvelun edukkaammin.

[Jukka Mäkelä]

Milläs pelillä muuten ne hallit lämmitetään ?

[Mikko Suokas]

Milläs pelillä muuten ne hallit lämmitetään ?

Taitaa lämmetä kaukolämmöllä nykyisin. Siellä on kiertoilmapatterit hallin katossa lämmittämässä ilmaa, kuten teollisuushalleissakin. Ja kuten Jaska totesi, tuollaisen hallin lämmittäminen on kallista. Ensinnäkin siksi, että sitä lattiapinta-alaa ja kuutioita riittää, toiseksi siksi, että ovien avaaminen koneen ulos- tai sisäänottoa varten päästää kalliisti lämmitetyt ilmat harakoille ja tuo sisään kylmää ilmaa lämmitettäväksi, ja kolmanneksi siksi, että tuon rakennuksen lämpöeristys on 1930-luvun tasoa.

Lämmin halli on huoltotöitä ajatellen luonnollisesti tärkeä, varsinkin kun muistaa, että jotkut tekevät niitä huoltotöitä jopa elääkseen, kahdeksan tuntia päivässä, mutta pelkkään koneen säilyttämiseen kylmäkin halli riittää hyvin. Kun on seinät ympärillä ja katto päällä, on koneen valmisteleminen lennolle huomattavasti helpompaa, kun ei tarvitse ensin kaivaa konetta lumihangesta, jynssätä huurretta pois siivistä ja peräsimistä, sulatella tuulilasia ja ikkunoita tai kuomua ja sitten vielä lämmittää konetta puhaltimella. Pelkkä viimeksimainittu toimenpide riittää normaalien tarkastusrutiinien lisäksi, ja sitten vain ovet auki ja kone pihalle. Ja lentämään.

[Jukka Mäkelä]

Hmm... missähän luokassa liikutaan megawatin hinnassa, ja millä konstilla se kaukon lämpö tuotetaan, onko lämmön toimittaja helsingin kaupunki vai kukako ?

Teollisuushalleissa olen nähnyt semmoisia ilmapuhallukseen perustuvia lämpösulkuja isoissa ovissa joita joudutaan pitämään auki pitähköjä aikoja kerrallaan, eipä taida olla lentokentällä kumminkaan yleinen systeemi ?

[Mikko Suokas]

Teollisuushalleissa olen nähnyt semmoisia ilmapuhallukseen perustuvia lämpösulkuja isoissa ovissa joita joudutaan pitämään auki pitähköjä aikoja kerrallaan, eipä taida olla lentokentällä kumminkaan yleinen systeemi ?

Ne teollisuushallien ovet ovat kuitenkin paljon pienempiä myös suhteessa rakennuksen tilavuuteen kuin lentokonehalleissa. Niissä riittää, kun pystyy ajamaan sisään trukilla ja kuorma-autolla, mutta lentokonehalliin pitää mahtua isokin lentokone ovesta sisään. Niin iso ovi vaatisi mittavat puhaltimet (olikohan tuon järjestelmän oikea nimi ilmaverho?), ja silloin tulisi hintaa jo niille puhaltimille ja ilmasuihkun suuttimille melkoisesti. Lisäksi vaadittavat virtausnopeudet ovat aika suuria, jolloin ilmavirta lennättelisi helposti kaikenlaista pientä roskaa ja pölyä ympäriinsä, mikä voisi ajanoloon aiheuttaa kaikenlaista harmia koneisiin. Se, että koneita saisi olla useammin pesemässä, eli jäisi ainoaksi riesaksi.

[Jukka Mäkelä]

Jep, tuota ajattelin itsekin - lentskarit ei varmaan pidemmän päälle tykkää hyvää moisesta voimakkaasta ilmapuhalluksesta. Eli lentokonehalleihin soveltuva edullinen ja ongelmaton ilmaverho on keksimättä, veikkaan että säästäisi melkoisesti lämmityskuluja jos sellainen olisi - onhan se hallin ovien avaaminen käytännössä lämpöhukan suhteen sama asia kuin vedettäisiin rakennuksesta yksi seinä kokonaan auki.

[Jukka Mäkelä]

lieneekö muuten kovinkin yleinen käytäntö, että nuo isompien kenttien hallit lämmitetään kaukolämmöllä ?

[Mikko Suokas]

lieneekö muuten kovinkin yleinen käytäntö, että nuo isompien kenttien hallit lämmitetään kaukolämmöllä ?

Eiköhän se riipu siitä, onko kaukolämpöä helposti saatavilla. Useimmat noista isoista kentistä sijaitsevat kaupunkialueiden ulkopuolella, ja siellä harvemmin on lämpökeskuksia lähettyvillä. Veikkaanpa, että esimerkiksi jossakin Pirkkalan, Joensuun, Kuopion ym. kentillä homma on hoidettu ns. aluelämmityksenä, eli siellä on tuollainen lentokenttärakennuksia varten vartavasten rakennettu lämpökeskus, josta on vedetty putket lämmitettäviin kohteisiin. Lämpökeskus on silloin siis tehty nimenomaan noita rakennuksia varten, kun taas Malmilla homma saattaa toimia niinkin, että kiinteistöt on liitetty ulkopuolisen lämmöntoimittajan lämpöjohtoihin. Käytettiinpä sitten kumpaa tapaa hyvänsä, hintoihinsa se tulee, kun lämmitettävää on paljon.

[Sakke]

Yks ultra tai mopo lentää läpäreitä lumisateessa. = taas kunnossapito häärää tukka suorana radat ja rullaustiet kuntoon. Ei järjen hituakaan tossa hommassa.

Kustannusten säästöä olisi, jos ei olisi "pakko" mennä nyt heti, mentäis vasta kun kenttä olisi kunnossa.
Kustannusten säästöä olisi, jos lennettäisiin kun on keli parantunut.

Tuossa olisi iso säästön paikka. Tosin, ei ehkä ihan noin suoraviivainen.

Kunnossapidossa (Finnavian mallilla) suurin kustannus on valmiuden ylläpito. Palkat ja kaluston pääoma. Muuttuvat kustannukset ovat suhteessa pieniä. Muuttuvista suurin lienee kaliumformiaatti, liukkaudentorjunta-aine.

Olisiko mahdollista hoitaa kunnossapito ihan eri tavalla? Jos Finnavia ostaisikin aurauksen alihankintana? Jos kentän voisi aurata vasta sen jälkeen kun tiet on aurattu, auraustyö voisi olla suhteellisen edullistakin. Siinä tapauksessa EFHF olisi kiinni aina kun sataa lunta, jatkuvan lumisateen aikana pidempäänkin. Varmaan menetettäisiin 10 päivää vuodessa. Paljon enemmän aamuja. Tosin alueella on paljon vapaita auroja joka aamu kello 7.30 - 9.00; niillä ei silloin voi mennä ruuhkan sekaan.

Toinen juttu on sitten palokunta. Jos Malmilla on pakko pitää palokunta, niin samat miehet tietysti auraakin... Onko pakko pitää palokuntaa?

Onko Rajavartiolaitoksen Dornierin pystyttävä aina lentämään Malmilta?